Syväanalyysi USA:n uudesta talouspolitiikasta

Yhdysvaltain talouspolitiikka on kokenut merkittävän käänteen Donald Trumpin toisen presidenttikauden myötä vuonna 2025. Sen sijaan, että yritän seurata Trumpin ailahtelevan ja poukkoilevan politiikan päivittäistä tuuliviirimäistä suuntaa, olen yrittänyt kurkistaa kulisseihin ja kuunnella mitä Trumpin talouspolitiikkaa ohjaava tiimi yrittää viestiä. Uusi valtiovarainministeri Scott Bessent on sijoittaja ja hedge-rahastonhoitaja, joka on kerännyt yli 500 miljoonan omaisuutensa nimenomaan onnistuneilla makrotreideillä. Hän oli mukana muun muassa ehkä historian tunnetuimmassa valuuttatreidissä Britannian puntaa vastaan, George Sorosin ja Stanley Druckenmillerin rinnalla. Harras toiveeni onkin, että Trumpin toteuttaman talouspolitiikan taustalta löytyy punainen lanka ja logiikka – ja Bessent on sen pääarkkitehti. Sen vuoksi tämä artikkeli on kirjoitettu nimenomaan Bessentin haastatteluiden perusteella. Hän on esitellyt järkevän kuuloista talouspoliittista agendaa, joka keskittyy reaalipalkkojen nostamiseen, työllistymismahdollisuuksien parantamiseen, veronalenuksiin, vahvaan talouskasvuun sekä keskiluokan pitkään jatkuneen ahdingon helpottamiseen. Vaikka Trumpin hallinnon asettamat uudet tullit – 10 %:n perustulli tuontituotteille ja jopa 54 %:n vastatullit tietyille maille, kuten Kiinalle – ovat aiheuttaneet osakemarkkinoilla jyrkän laskun, uskon tämän reaktion olevan väliaikainen. Myös tullien korkean nykytason uskon olevan väliaikainen, vaikka osa tulleista varmasti jääkin voimaan.

Pörssin paniikkireaktio Trumpin tariffi-ilmoitukseen on todennäköisesti tullut uudelle hallinnolle yllätyksenä. Seuraavana vuorossa on neuvotteluja ja liennytyksiä tariffeihin. Lopulta voimaan jäävät tariffitasot ovat näkemykseni mukaan ennemminkin vain puolet nyt ilmotetuista. Tällöin ne eivät itsessään tule ajamaan globaalia taloutta taantumaan, vaan ovat ennemminkin alkuperäisen idean mukaan vastavuoroisia. Uusi hallinto on aloittanut toteuttamaan suunnitelmaa tarkoituksenmukaisesti negatiivisesta päädystä – seuraavaksi otetaan askeleita positiiviseen suuntaan. Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole ennustaa pörssin liikkeitä päivätasolla, vaan antaa kuva siitä miten uusi hallinto ja etenkin valtiovarainministeri Bessent on kuvaillut tulevaa talouspolitiikkaa. Jos talouspolitiikkaa todella toteutetaan tämän sapluunan kautta, tilanne taloudessa ja osakemarkkinoilla näyttää aivan erilaiselta 3-6 kuukauden päästä, miltä se näyttää tämän päivän pörssikaaoksessa. Osakesijoittajan kannattaa yleensä myös olla optimisti. Viime vuosien shokit ovat myös hyvin demonstroineet, kuinka yhtiöt sopeutuvat mitä vaikeampiin tilanteisiin. Median luomalle paniikkimielialalle ei kannata antaa otetta – vaan pyrkiä katsomaan lyhyen aikavälin epävarmuuden ylitse.

Short term pain – long term gain: tullit välivaiheena vaurauteen

Uusi hallinto on nopeasti pannut täytäntöön talousohjelman, jonka perimmäisenä tavoitteena on elvyttää Yhdysvaltain teollisuutta ja edistää pitkän aikavälin kasvua. Ohjelman keskeisiä pilareita ovat uudistettu kauppapolitiikka, jonka ytimessä ovat tullit, sekä laaja suunnitelma kotimaisen talouden muokkaamiseksi sääntelyn purkamisen ja verouudistuksen avulla. Vaikka osakemarkkinoilla nähdään lyhyellä aikavälillä epävakautta, talouspolitiikan taustalla olevien periaatteiden ja strategisten tavoitteiden pidemmän aikavälin tarkoitus on vankempi pohja tulevalle talouskasvulle.

Presidentti Trump on julistanut ulkomaisen kaupan ja talouden käytäntöjen luoneen kansallisen hätätilan, vedoten vastavuoroisuuden tarpeeseen sekä kansallisen ja taloudellisen turvallisuuden vahvistamiseen. Uuden politiikan ytimessä on 10 prosentin perusmaksu kaikille maahantuotteille, joka astui voimaan 5. huhtikuuta 2025. Lisäksi korkeampia, yksilöllisiä vastavuoroisia tulleja määrätään maille, joilla on suurin kauppavaje Yhdysvaltojen kanssa, ja nämä astuvat voimaan 9. huhtikuuta 2025. Vastavuoroisten tullien tapauksessa on esitetty täysin relevanttia kritiikkiä, etteivät ne ole varsinaisesti vastavuoroisia, vaan kuvaavat ennemminkin maiden välistä kauppatasetta. Tullien tarkoituksena on lähtökohtaisesti ollut puuttua kauppataseen epätasapainoon, suojella amerikkalaisia työntekijöitä ja kannustaa tuotannon siirtämistä takaisin Yhdysvaltoihin. Nyt asetetut tullitasot ovat kuitenkin vain lähtötaso tulevilla neuvotteluille ja uskon niiden laskevan merkittävästi etenkin tärkeimpien kauppakumppaneiden kohdalla. Trump vain haluaa “tehdä diilin” kaikkien maiden tai blokkien kanssa erikseen, edistäen sopimuksilla edelleen USA:n etuja (vähemmän tulleja tai regulaatiota amerikkalaisille yhtiöillä, sijoituksia Amerikkaan jne.).

Nyt voimaantulevat tullit tulevat vaikuttamaan laajaan valikoimaan tuontitavaroita, mikä saattaa nostaa kuluttajien hintoja elektroniikassa, autoissa, vaatteissa, viineissä ja monissa muissa tuotteissa. Tietyt tuotteet, kuten puolijohteet, lääkkeet ja kriittiset mineraalit, on tällä hetkellä vapautettu tulleista, mutta niihin voidaan kohdistaa tullimaksuja myöhemmin. Maat, joilla on merkittävä kauppavaje Yhdysvaltojen kanssa, kohtaavat korkeampia vastavuoroisia tulleja, mukaan lukien Kiina (34 %), Vietnam (46 %), Bangladesh (37 %), Euroopan unioni (20 %) ja monet muut. Kanadalla ja Meksikolla on erityisjärjestelyjä USMCA-sopimuksen nojalla, mikä tarkoittaa, että USMCA:n mukaiset tavarat ovat yleensä 0 prosentin tullin alaisia, kun taas muut tavarat kohtaavat korkeampia maksuja. Laaja valikoima vaikutusalueen tuotteita viittaa merkittävään vaikutukseen talouden eri sektoreilla. Tiettyjen kriittisten hyödykkeiden sulkeminen pois viittaa huomioimiseen toimitusketjun haavoittuvuuksista. USMCA-poikkeus korostaa Kanadan ja Meksikon kanssa tehtävän kaupan tärkeää roolia.

Perustulli on 10 prosenttia useimmille maille. Suurten kauppavajeiden maiden vastavuoroiset tullit vaihtelevat 11 prosentista 50 prosenttiin, ja erityistariffit on määritetty yli 50 maalle. Lisäksi on voimassa erityistulleja tietyille tuotteille, kuten autoille (25 %), teräkselle ja alumiinille (25 %) sekä Kiinasta tuotaville tuotteille (lisäksi 20 % muiden tullien lisäksi). Yalen tutkijat arvioivat, että Yhdysvaltojen keskimääräinen efektiivinen tullitariffi nousee 22,5 prosenttiin, mikä on korkein sitten vuoden 1909.

Yhdysvaltain tariffit tärkeimmille kauppakumppaneille (voimassa 9. huhtikuuta 2025 lähtien)

Uuden talouspolitiikan tärkeimmät pilarit

Pienempi julkinen sektori, vahvempi yksityinen sektori. Valtiovarainministeri Bessent on korostanut hallinnon sitoutumista siirtämään Yhdysvaltain taloutta takaisin yksityisen sektorin suuntaan vähentämällä julkisen sektorin roolia taloudessa. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa yritykset ohjaavat työpaikkojen luomista, investointeja ja innovaatioita. Tulossa on myös pysyviä veronalennuksia yksityisen sektorin kasvun kannustamiseksi.

Matalammat korot. Tavoitteena on laskea korkoja ja auttaa niitä kotitalouksia, joilla on korkeat lainanhoitokustannukset. Alhaisemmat korot helpottavat asuntolainojen, luottokorttien ja autolainojen taakkaa erityisesti pienituloisilla. Matalammat korot auttavat toki myös yrityksiä sekä madaltavat liittovaltion velanhoitokustannuksia.

Matalammat energiahinnat. Energiakustannusten alentamista pidetään ratkaisevana inflaation torjunnassa. Suunnitelmat Yhdysvaltain energiantuotannon lisäämiseksi raakaöljyn, maakaasun ja ydinvoiman osalta tähtäävät kustannusten alentamiseen ja Yhdysvaltojen transformaatioon merkittäväksi energian viejäksi. Matalammat energiahinnat hyödyttäisivät suoraan kuluttajia ja yrityksiä alentamalla kustannuksia. Kotimaisen energiantuotannon lisääminen parantaa samalla energiavarmuutta ja voisi luoda myös uusia työpaikkoja.

Vähemmän regulaatiota. Hallinto katsoo sääntelyn verotuksen muodoksi, joka hidastaa taloudellista toimintaa, ja aikoo toteuttaa kattavia toimia purkaakseen sääntelyä rahoitusalalla ja muilla aloilla. Rahoitusalan sääntelyn purkamisen tavoitteena on vapauttaa pankit lainaamaan aktiivisemmin. Trump on käynnistänyt “10-for-1” -sääntelyn purkuohjelman, joka edellyttää vähintään kymmenen olemassa olevan säännöksen poistamista jokaista uutta säädöstä kohden.

Matalammat verot. Hallinto on sitoutunut tekemään vuoden 2017 veronalennuksista pysyviä ja harkitsee lisäveronalennuksia keskiluokalle, yrityksille ja tietyille tulotyypeille. Ehdotetut veronalennukset sisältävät yritysverotuksen alennukset, investointikannustimet ja mahdollisesti verojen poistamisen tippeiltä, ylityökorvauksilta ja sosiaaliturvaetuuksilta. Lisäksi harkitaan autolainojen korkojen verovähennyskelpoisuutta Yhdysvalloissa valmistetuille autoille. Matalampien verojen odotetaan vauhdittavan talouskasvua lisäämällä yksilöiden käytettävissä olevia tuloja ja alentamalla yritysten pääomakustannuksia.

Heikompi dollari. Heikomman dollarin katsotaan tekevän amerikkalaisista yrityksistä kilpailukykyisempiä maailmanmarkkinoilla, koska niiden vientituotteet tulevat halvemmiksi.

Tulevat verojen laskuilla tähdätään trendikasvua kovempaan talouskasvuun

Hallinnon odotetaan ajavan läpi pysyvää yritysveroprosentin alennusta, mahdollisesti 20 prosenttiin tai jopa 15 prosenttiin Yhdysvalloissa toimiville yrityksille. Myös “poistomenettelyjen” jatkaminen tai laajentaminen, mikä sallii yritysten vähentää välittömästi pääomasijoitusten kustannukset, on todennäköistä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on tehdä Yhdysvalloista houkuttelevampi yrityksille, vauhdittaa kotimaisia investointeja ja stimuloida taloudellista toimintaa. Alhaisemmat yritysverot lisäävät suoraan yritysten kannattavuutta, mikä voi johtaa uudelleeninvestointeihin, työpaikkojen luomiseen ja korkeampiin osakekursseihin. Investointikannustimet, kuten poistomenettelyt, kannustavat yrityksiä päivittämään laitteitaan ja teknologiaansa, mikä parantaa tuottavuutta.

Harkinnassa on myös ehdotuksia uudesta keskiluokan veronalennuksesta, mahdollisesti “10 prosentin keskituloveroprosentista”. Hallinto harkitsee myös tuloveron poistamista alle 150 000 dollaria vuodessa ansaitsevilta. Myös sosiaaliturvaetuuksien, tippejen ja ylityökorvausten verovapautta suunnitellaan. Nämä ehdotetut veronalennukset lisäisivät suuren osan väestöstä käytettävissä olevia tuloja, mikä vauhdittaisi kulutusta ja talouskasvua. Keskittyminen keskiluokkaan ja pienituloisiin vahvistaa veronalennusten välittömiä vaikutuksia.

Optimistisesti ajateltuna yritysveronalennusten, investointikannustimien ja yksilöllisen verohuojennuksen myötä kasvaneen kulutuksen yhdistelmä tarjoaisi vahvan perustan tuloskasvulle, joka on osakemarkkinoiden kehityksen keskeinen ajuri. Vaikka alkureaktio tulli-ilmoituksiin onkin ollut negatiivinen, markkinoiden voi odottaa tunnistavan ennen pitkää pidemmän aikavälin hyödyt kasvavaan kotimaiseen kysyntään. Historiallisesti merkittävien veronalennusten jälkeiset ajanjaksot ovat usein nähneet vahvaa osakemarkkinoiden kehitystä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Väliaikaista markkinoiden laskua voi pitää sopeutumisjaksona, kun sijoittajat sulattelevat uutta politiikkaa, jonka positiivisista aspekteista ei vielä niin puhuta eikä niiden yksityiskohdat ole tiedossa.

3-3-3 suunnitelma

Valtiovarainminister Scott Bessent esitteli “3-3-3” -suunnitelman, jossa on kolme keskeistä osaa: budjettialijäämän leikkaaminen 3 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2028 mennessä, BKT:n reaalikasvun nostaminen 3 prosenttiin ja Yhdysvaltain energiantuotannon lisääminen 3 miljoonalla öljybarrelilla päivässä. Sen tavoitteena on elvyttää Yhdysvaltain taloutta finanssipoliittisen vastuullisuuden, sääntelyn purkamisen ja lisääntyneen energiaomavaraisuuden kautta.

3 prosentin BKT:n kasvun saavuttaminen lisäisi merkittävästi verotuloja ja auttaisi pienentämään alijäämää. Lisääntynyt energiantuotanto laskisi energiahintoja, mikä hyödyttäisi kuluttajia ja vähentäisi inflaatio-odotuksia. Budjettialijäämän pienentäminen 3 prosenttiin BKT:sta edellyttäisi merkittävää finanssipoliittista kurinalaisuutta, mahdollisesti sisältäen menoleikkauksia ja tulojen lisäämistä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen johtaisi vakaampaan ja vauraampaan talousympäristöön, joka olisi tukijalka myös pidemmällä aikavälillä.

Oma ennusteeni seuraavista askeleista

Tullien asteittainen laskeminen. Bessent on haastatteluissa todennut, että äskettäin määrätyt tullit ovat enimmäistaso ja että neuvotteluvaraa on. Suunnitelmana on käydä maakohtaisia neuvotteluja, joissa Yhdysvallat pyrkii saamaan hyviä sopimuksia, mikä johtaa tullitasojen laskemiseen sopimuksen tehneiltä mailta. Myös toimialakohtaisia sopimuksia ja Yhdysvaltain taloutta tukevia sopimuksia pyritään solmimaan. Valmius neuvotella tullitasoista viittaa pikemminkin neuvottelutaktiikkaan kuin puhtaasti protektionistiseen linjaan.

Valtionhallinnon kustannussäästöt ja tehokkuushyödyt. Hallinto keskittyy saavuttamaan kustannussäästöjä ja tehokkuushyötyjä valtionhallinnossa. “Department of Government Efficiencyn” (DOGE) tavoitteena on tarkistaa ja mahdollisesti irtisanoa tai muuttaa olemassa olevia valtion sopimuksia sekä avustuksia liittovaltion kokonaiskulutuksen vähentämiseksi. Aloitteeseen sisältyy mm. viraston työntekijöiden luottokorttien jäädyttäminen ja valtion kiinteistöjen tarkistaminen. Pyrkimykset parantaa valtionhallinnon tehokkuutta ja vähentää tuhlailevaa kulutusta edistävät finanssipoliittista vastuullisuutta ja voivat vapauttaa resursseja muihin ensisijaisiin kohteisiin, kuten verohuojennuksiin tai infrastruktuuri-investointeihin.

Keskustelut laajoista veroalennuksista alkavat ja konretisoituvat. Veronalennukset ovat jääneet tariffikeskustelun jalkoihin, vaikka niistä tulisi puhua ennemmin yhtenä kokonaisuutena ja miettiä niiden nettovaikutusta. Veroalennuksilla on todennäköisesti vahvasti tasapainottava vaikutus tariffien kulutusta mahdollisesti heikentävään vaikutukseen.

Rauha Ukrainaan vuoden 2025 aikana. Vaikka se ei suoraan olekaan talouspolitiikkaa, rauhan saavuttaminen Ukrainassa vaikuttaisi merkittävästi maailmantalouteen. Konfliktin ratkaiseminen poistaisi merkittävän maailmanlaajuisen taloudellisen epävarmuustekijän ja edistäisi vakaampaa ja ennustettavampaa kansainvälistä ympäristöä, mikä hyödyttäisi kauppaa ja investointeja. Tämä on myös ollut yksi isoista Trumpin vaaliteemoista.

Ukrainan mineraalisopimus. Yhdysvallat ja Ukraina neuvottelevat edelleen sopimuksesta, joka antaisi Yhdysvalloille pääsyn Ukrainan arvokkaisiin mineraalivaroihin, mukaan lukien titaani, litium ja uraani, jotka ovat strategisesti kriittisiä. Sopimuksen on tarkoitus vahvistaa Ukrainan turvallisuustilannetta sekä tarjota Yhdysvalloille turvatumpi kriittisten mineraalien saatavuus, vähentäen riippuvuutta muista maista. Sopimuksessa suunnitellaan amerikkalais-ukrainalaisen jälleenrakennus- ja investointirahaston perustamista. Ukraina ohjaisi merkittävän osan (mahdollisesti 50 %) mineraalituloistaan rahastoon. Rahastoa käytettäisiin Ukrainan sodan runteleman talouden jälleenrakentamiseen ja mahdollisesti investointeihin luonnonvarojen edelleenkehittämiseen.

Fed jatkaa koronlaskuja, jopa nopeammin kuin alkuvuodesta ajateltiin. Vaikka Federal Reserve onkin viime aikoina pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan viitaten “suureen epävarmuuteen” hallinnon kauppa- ja muiden talouspolitiikkojen mahdollisista vaikutuksista, markkina on viimeisten viikkojen aikana itse asiassa lisännyt odotuksia ohjauskorkojen laskusta vuoden 2025 aikana. Fedin odotetaan laskevan korkoja seuraavan kerran kesäkuussa (18.6), tehden yhteensä neljä koronlaskua vielä loppuvuoden aikana. Näin ohjauskorko laskisi nykyiseltä 4,25 % tasolta 3,25 prosenttiin. Tällöin se olisi jo lähellä noin kolmen prosentin neutraalina pidettyä korkotasoa.

Norjan öljyrahaston mallin mukaisen sijoitusrahaston (sovereign wealth fund) perustaminen. Yksi Bessentin keskeisistä aloitteista on Norjan öljyrahaston kaltaisen valtion sijoitusrahaston perustaminen. Rahasto rahoitettaisiin esim. valtion luonnonvaroista saatavilla tuloilla. Lisäksi esimerkiksi Ukrainan mineraalidiili on noussut esiin rahaston tulolähteenä. Sijoitusrahasto tekisi sijoituksia todennäköisesti osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja kiinteistöihin, ja sen tarkoituksena on maksimoida kansallista varallisuutta, tervehdyttää valtion “tasetta”, vähentää velkaantumista sekä tarjota uusi rahoituskanava valtion budjettiin, kuten Norjassakin tehdään (siellä 3 % rahaston arvosta siirretään valtion budjettiin). Tästä ei juuri talousmediassa ole puhuttu, mutta se olisi merkittävä uusi ajuri, jos ja kun USA:n valtio alkaisi efektiivisesti ostaa osakkeita osana rahaston sijoitusstrategiaa.

Yhteenveto talouspolitiikan pörssivaikutuksista

Vaikka tätä artikkelia kirjoittaessa maanantaina 7.4.2025 kaikki toivo vaikuttaa olevan menetetty USA:n talouspolitiikan ja pörssin osalta, optimisti näkee useitakin hopeareunuksia. Pörssilaskun seurauksena myös korkotaso sekä energian hinnat ovat olleet rymylaskussa. Nämä itsessään tukevat talousnäkymää ja vähentävät inflaatiopaineita. Jos seuraavien viikkojen aikana Trump alkaa tekemään maakohtaisia, tariffeja laskevia diilejä, tilanne voi kääntyä päälaelleen. Tästä esimerkkinä Taiwan, Vietnam ja Israel ovat jo laskeneet amerikkalaisten tuotteiden tulleja nollaan. Elon Musk väläytteli vapaakauppa-aluetta USA:n ja Euroopan välille. Mitä jos neuvottelujen kautta voidaan ainakin joidenkin maiden kanssa päätyä jopa lähtötilannetta parempaan lopputulokseen? Ja kun epävarmuus lopulta tariffien osalta hälvenee, narratiivi siirtyy regulaation karsimiseen sekä merkittäviin veronalennuksiin. Ja jos näin tapahtuu, osakemarkkina on silloin merkittävästi korkeammalla kuin se on tänään.

Optimisti ostaa tänään alennuslaarissa olevia osakkeita sekä osakeindeksejä – molemmilta puolin Atlanttia.